Waggling tail and pouncing paws

Tänään mä ilmoitan Sirun ekaan näyttelyyn! Me osallistutaan Lahti KV näyttelyn junnuluokkaan, ja harjoitellaan kehäkettuilua. Helpotuksen huokaus mun suunnalta, koska kasvattaja lupas esittää Sirun, kun sillä kuitenkin tota näkemystä ja kokemusta on, niin osaa ehkä vähän paremmin ensimmäisen kerran kuin mä. Käydään tässä nyt ennen näyttelyä muutamaan otteeseen Asikkalassa harjoittelemassa ja riehumassa ehkä vähän Sirun siskon Herkun kanssa. :P Kasvattaja ja Herkku kävi meitä katsomassa sunnuntaina agilitytreeneissä, ja ai että se Herkku on ihana! Niin ystävällinen koira kuin olla ja voi, kun meijän Siru taas on vähän semmonen rehvanpehva touhottamassa koko ajan jotain.

Sunnuntaina oltiin myös siellä Bisquitin näyttelytreeneissä, mutta meitä oli ikävä kyllä vaan neljä koirakkoa penturyhmässä paikalla. Ohjaus oli ainakin tosi henkilökohtaista, mutta koirat vaan väsyi siinä tosi nopeasti, ja Siru menetti tunnin kohdalla mielenkiintonsa ihan täysin koko touhuun kun koko ajan pönötettiin ja käveltiin ja kateltiin hampaita etc. Lopetettiin varttia aikaisemmin. Tuo 90min on kuulema mitoitettu 8:lle koirakolle, joten meitä oli puolet liian vähän, ja ei ihmekään että väsyttiin. Bisquitin vetäjällä Minnalla oli sitten alennustavaroita mukana, ja koska mä toin 40€ eikä ollut antaa rahaa takaisin, niin sain sitten sillä viidellä eurolla 2 pussia 200g naudanmahamakupaloja koulutuskäyttöön. Ja ihan kun meillä ei niitä vinkuleluja olis jo tarpeeks, niin piti sit myös ostaa sillä vikalla eurolla semmoi pieni vinkuva possu, josta tulikin jo ihan lemppari. Se tosin unohdettiin kaverille kun mentiin suoraan kylään, ja kuuleman mukaan siskon koira Vallu oli myös viskonut kylässä käydessään pikkupossua ympäriinsä.. :D

Käytiin maanantaina taasen Korkeavireen agilityssa, ekaa kertaa jatkoryhmässä, joka on siis pyörinyt 2 viikkoa ilman meitä kun ollaan nenäpunkkeiltu ja kipeilty :/ Mentiin siis ihan ekaa kertaa radanpätkää läpi, aiemmin ollaan menty vaan yksittäisiä esteitä pikkuhiljaa.

Rata oli seuraavanlainen:

(paint on mun hyvä kaveri)

ja pienten alkuvaikeuksien (otin pannan pois niin Siru lähti mm. laukkaamaan ympäri hallia ja juos leikkimään muiden koirien kanssa, ja ohjaaja kävi sitä hätistelemässä....) jälkeen kun se kakara saatiin paikoilleen niin mentiin ensi yrittämällä puhdas nollarata.

Siru on ihan hölmönä Julleen. Jos mä oon yksin kotona, niin se nukkuu ihan nätisti omassa pedissään. Muutaman kerran sen on saanu komentaa alas sängystä omaan petiinsä, mutta ei sitä vissiin edes kiinnosta nukkua mun vieressä, kun jää mielellään nukkumaan olkkarin lattialle kun sammutan telkan. Viime yö oli kyllä taas semmonen show! Mentiin nukkumaan ja Siru jäi keittiöön nukkumaan. Sitten aamuyöllä herättiin siihen kun Siru tunki meijän tyynyjen kohdalle kerälle meijän väliin! Julle kaappas sen kainaloon ja vei omaan petiin, ja seuraavaks mä heräsinkin siihen kun Julle heräs kun Siru makas sen jalkojen päällä ja valitti kuinka sen jalat on ihan puutunu. Taas Siru omaan punkkaan. Siihenpä se ei tyytynytkään vaan jäi sängynpäätyyn istumaan ja pomppas taas takaisin kun painettiin päät tyynyyn. Sit Jullella meni hermo ja se kanto Sirun olkkariin ja laitto makkarin oven kiinni. En tiiä mitä se teki tunnin verran kun nukuin, mutta vähän yli kuus heräsin vikinään ja oven raapimiseen ja ärsytti kun ois saanu nukkua vielä tunnin. Odotin sitte että se sen vikinä loppu ja menin olkkarin sohvalle aamutorkuille, ja Siru hyökkäs hädissään kimppuun ja nuolemaan naamaa ja päätä kaulakuoppaan. Siinä se sit makas vartin verran mun mahan päällä kunnes herätyskello soi ja oli pakko nousta. Plaah.

Viikonloppuna olis taas agiliitoilua ja nähdään myös Apsu pitkästä aikaa! Vilpitön kakara syöksy syliin kun kysyin että mennäänkö moikkaamaan Apsua sunnuntaina. Se on siis mentävä kun on jo kerenny toiselle puhuakin. :)

Näihin kuviin näihin tunnelmiin!

Rapsuja koirakamuille,
S&M