juhannus ja vesipeto

Meijän juhannus meni leppoisasti, käytännössä oltiin Jullen ja Sirun kanssa kolmin.
Torstaina käytiin Sirun kanssa töiden jälkeen vähän molskimassa tossa Joutjärven "koirauimarannalla", Merivaaraa vastapäätä. Oikeen uimaranta. Semmoinen hiekkakohta, missä on melko jyrkkä penger sinne järveen, että koiran pitää tykätä uimisesta että se sinne tulee, ei voi vaan kävellä rantaa myöden. Onneks Siru tykkää vedestä!

YYYYY märkä rotta!

Siru saa uinnin jälkeen aina ihan HIRVEÄT hepulit. Se kiskoo ja vetää ja juoksee ympyrää ja möyrii maassa, kai se on se märkä turkki mikä kutittaa. Meinasin kuolla nauruun kun se rupes ryöhnäämään taas maassa, semmoista kylkimyyryä. Neito ei vaan tajunnut että se ryöhnäs rinteen vieressä, ja kun se heitti selälleen ja rupes kieriskelemään, niin hups, kakara vyörykin rinnettä alaspäin melkein uudestaan sinne järveen.

Juhannus me oltiin siis mökillä mun kotipaikassa. Me oltiin kolmestaan, saunottiin ja syötiin ja katottiin kokko. Oli kivaa :) Sirukin tykkäs kun sai olla vapaana, se ihmetteli sorsia ja joutsenperhettä viidellä poikasella, ja ensimmäisen puolituntisen aikana se oli jo käynyt jossain välissä järvessä.
Ilma oli ihanan tyyni, tosin hyttyset vähän kiusas sen jälkeen kun aurinko meni puiden taakse. Mistä mä yllätyin oli se, että Siru tuli oikeesti kunnolla saunomaan. Harmi ettei tullu otettua kuvaa, mutta siellä se istui meidän kanssa ylälauteella ja yritti pyydystää vihtaa.

Seuraavana päivänä tulikin jo vettä, joten vietettiin päivä kotona, katsellen leffoja ja nyhväten. Siru nyhväs lähinnä sylissä, mamma on eri mukava tyyny.

Mukava juhannus!
Nyt tää kesä vois tästä jo alkaa, rupee kyllästyttämään tämmöiset kelit!

Ai niin, me voidaan heittää toistaiseksi ainakin hyvästit kerrostaloelämälle, me ostettiin talo ja muutetaan elokuussa Villähteelle! Siru saa ison oman pihan ja mamma istutuksia joita varjella koiralta, jes!